Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat yleisön kielikysymyksiin muun muassa sanoista bondata, koppeli ja nuijasota. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Onko sanalle bondata suomenkielistä vastinetta? Onko koppeli ruotsinsuomalainen koiran talutushihna vai junavaunujen kytkentälaite tai jotain muuta? "Bondata tulee engla…

Kirosanojen avulla voi sadatella, päivitellä, vahvistaa, huudahtaa tai solvata, kuvaa kielentutkija Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kiroilun sanotaan myös kasvattavan kivunsietokykyä ja parantavan suorituskykyä. " Kiroilu on kuin verkkarit, hyvät ja mukavat, mutta eivät sovi kaikkiin tilan…

Ääniohjattavien laitteiden odotetaan pian kuuluvan joka kodin vakiovarusteisiin, mutta toistaiseksi laitteet puhuvat vain muutamia kymmeniä suurimpia kieliä, suomea melko kehnosti. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ääniohjattavia älylaitemarkkinoita hallitsevista yrityksistä Google kattaa noin 40 kieltä, Microsoft, Apple ja Amazon kymme…

Suomen murteiden sanotaan säilyvän vanhemmassa muodossa Ruotsissa kuin Suomessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ruotsista löytyy useimpien suomalaisten murteiden käyttäjiä, esimerkiksi Marja Peju, Eila Carlsson ja Mirjam Pilhjerta Torshällasta edustavat kolmea eri murrealuetta, Karhula, Sotkamo ja Turku. "Voi ajatella, että sanasto j…

Moni on puhunut lapsena suomea, ehkä opetellut sitä hieman koulussakin, mutta sitten kielen kehitys on jysähtänyt paikalleen käytön puutteessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Tutkimus osoittaa, että lapsen tasolle jäänyttä kieltä voi kehittää taitavan puhujan tasolle yhdistämällä eri menetelmiä etenkin jos käyttötilanteita kielelle o…

Aija Svensson tuntee olevansa eri ihminen eri kielillä englanniksi keveä ja huoleton suomeksi vakava, mutta aito. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Äänen tutkimukseen syventynyt puhevalmentaja Marja Suurpalo sanoo, että toki itsestään voi antaa erilaisen vaikutelman eri kielillä. "Esimerkiksi äänen korkeus, voimakkuus, laatu ja puherytm…

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ovat koostaneet kymmenen uudissanan listan, sanat kuvaavat tavalla tai toisella 2010-lukua. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Uusien sanojen aihepiirit ovat ilmasto, sosiaalinen media, politiikka, tasa-arvo ja kansanterveys. "Erikoisuutena mukana on harvinaisella tavalla muodostettu verbi,…

Ruotsissa asuville suomalaistaustaisille lapsille on tehty lukukirjoja, joissa kieltä on yksinkertaistettu, mukautettu ruotsin kielen värjäämään kielenkäyttöön ja/tai kirjoitettu kahdella kielellä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kaikki lapset eivät tarvitse yksinkertaistettua kieltä vaan pystyvät lukemaan vaikeampaakin, jäävätkö he i…

Musiikki helpottaa kielen oppimista monella tavalla. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Melodia tukee muistamista, lauluissa on toistoa se auttaa, musiikki lisää motivaatiota, ääntäminen helpottuu, musiikki luo turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. "Silloin kun laulaa niin sanat ja rakenteet jäävät paremmin mieleen", kertoo musiikin käytö…

Suomalaiset sananlaskut sisältävät sanoja, joita ei enää käytetä eikä edes aina ymmärretä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Monet sananlaskut ovat peräisin satojen vuosien takaa agraariyhteiskunnan ajoilta. Siksi niissä on vanhoja, vaikeaselkoisia sanoja esimerkiksi allikko ja pivo. Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larss…

Eläinten maailmasta löytyy monta sanontaa, joista Kielipuolen kielenhuoltajat saavat kysymyksiä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Mistä tulee sanonta Ellun kanat? Onko kuitti ostoskuitti vai väsynyt? Rutikuiva, sokeriserkku ja stöpseli. Mikä on yliö tai yläkertakirjoitus? Mikä on äimän käki? Kuppila ja kapakka, mikä ero niissä on? Mist…

Kielipuolen kielenhuoltajat tarttuvat kuuntelijoiden kysymyksiin. Ohjelma on kooste menneen vuoden kysymyksistä ja vastauksista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vuoden viimeiseen Kielipuoli-ohjelmaan olemme keränneet kielenhuoltajien vastauksia kuuntelijoiden kysymyksiin menneeltä vuodelta. Tarkoittavatko äsken ja äskön samaa asiaa? M…

Malmöläinen koomikko ja näyttelijä Anni Tuikka nauraa mielellään ja paljon ja ehkä eniten sukulaisten kanssa Suomessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Suomalaiset tulivat hyvin toimeen lenape-intiaanien kanssa Pohjois-Amerikassa 1600-luvulla ja oppivat heidän kieltään. - Viikon uudissana on ikävä internet-ilmiö valevideo. - Onko hum…

Nuoret aikuiset kaipaavat suomen kieltä Skövdessä, ja Pellossa vanhukset välittävät kieltä ja kulttuuria lapsille. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sen lisäksi: - Pentti Salmenranta pakinoi vanhanaikaisesta suomesta. - Vuoden ruotsinsuomalainen sana nukkuma-aamu herättää reaktioita. - Marko Markoolio Lehtosalo sai vuoden vähemmistökiel…

Nyt Kielipuolen ja Sisuradion kilpailu vuoden ruotsinsuomalaisesta ilmaisusta on ratkennut! Nadja Aulin ehdotti voittajaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.Sveriges Radio

Vieraana unkarilaissuomalainen Fabian Szotmár, joka on mato äitinsä äidinkielessä unkarissa. Saat myös selityksen sanonnalle "naama loistaa kuin Naantalin aurinko". Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.Sveriges Radio

Italialainen Marco Bonacci rakastui Suomeen ja suomen kieliin. Islanninsuomalainen Marjakaisa Matthíasson käänsi islannin kielen sanakirjan suomeksi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Italialaissyntyinen kirkkomuusikko Marco Bonacci ihastui Suomeen ensisilmäyksellä ja päätti opetella maan molemmat viralliset kielet. Myöhemmin löytyi m…

Anni Vänskä pitää kielistä ja opettelee niitä mielellään. Hindi on yksi kielistä joita hän puhuu, mutta hän osaa myös venäjää ja muitakin kieliä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Pakinassaan Henriikka Leppäniemi kertoo, miten voi käydä kun heittäytyy nettideittailuun. - Fregaani on viikon uudissana. - Kielenhuoltajat vastaavat tuttuu…

Kirjailija, toimittaja, japanologi Monica Braw Lompolo pääsi Japanissa suomen kielen makuun, toki myös japanin. Kielenhuoltajat kertovat, mitä vaaralliset riidenmarjat ovat. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Monica Braw Lompolo kertoo kuinka hän aikoinaan selätti suomen kielen kun se puraisi häntä Japanissa rakkauden merkeissä. - Kiel…

Monelle tunnekieli on ensin opittu kieli, toisilla tunnekieli vaihtelee. Kapulakielelle löytyy odottamaton merkitys. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.Sveriges Radio

Lundissa Iida kaipaa suomalaista seuraa lapsilleen. Skövdessä perheille pidetään kaksikielistä lauantai-ohjelmaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Kielenhuoltajat kertovat muun muassa mitä tarkoittaa "tuli susi". - Viikon uudissana on "kotihäpeä". - Kansallislaulu-kilpailu jatkuu. - Viikon kolumnisti on Kristian Borg. - Ohjelman juon…

Pelien ja filmien koukuttamat saattaisivat tarttua hyvään selkokieliseen tarinaan, uskoo Muumi-tarinoita selkokielelle mukauttanut Jolin Slotte. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.Sveriges Radio

Tutkija ja runoilija Tuija Nieminen Kristofersson antaa neuvoja kirjoittamiseen, hän kirjoittaa niin runoja kuin tieteellistä tekstiäkin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Runon teksti pulppuaa omasta luovuudesta, faktatekstin täytyy kestää toisten tutkijoiden syyni, erittelee Tuija Nieminen Kristofersson kirjoittamisiaan. - Tutkija j…

Heli Tissari on kahden muun kielentutkijan kanssa tutkinut vihan käsitettä. Kuuma kesä toi sanastoon paahtopaisteen ja pullamössö liitetään sukupolviin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kielipuolen aiheita: - Viha on suomalaisille tärkeä tunne, kertoo tutkija Heli Tissari. Nettikeskustelussa vihaa harvoin tunnetaan itse, vain muut ovat…

Sopraano Noora Karhuluoma joutuu harjoittelemaan monien kielten oikeinlausumista ammatissaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Oopperalaulajan on kuulostettava uskottavalta niillä kiellä, joilla laulaa ja sisäistettävä kielten pienetkin sävyt, kertoo sopraano Noora Karhuluoma. - Taiteilija Sandra Wasara Hammare tuntee samankaltaista …

Purjelentäjä Riikka Vilkunalla on hyötyä kielitaidoistaan kun harrastus vie maailmalle. Kristian Borg kuuluu ensimmäistä kertaa pakinoitsijana Kielipuolessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Kielenhuoltajat vastaavat muun muassa miksi viisaasta pöllöstä on tullut hölmö. - Kuuma kesä tuotti uusia hellesanoja. - Suomea voi opiskella ko…

Andreas Nordmanin mielestä suomi on helppoa, paitsi sijamuodot ja päätteet. Maaherra Anneli Hulthén myös osaa suomen kieltä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kielipuolen aiheita: - Skånen maaherra Anneli Hulthénilla on suomen kielen oppimisessa kotikenttäetu, sillä hänen äitinsä tuli sotalapsena Suomesta Ruotsiin. Vaikkei hän puhunutka…

Ensimmäinen kveeninkielinen lastentarha on avattu Pohjois-Norjassa, Kristian Niemi opetteli hindiä ja Riitta Taipale kirjoitti kirjan metsäsuomalaisten kielestä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Kveeninkielisiä kielipesiä on Norjan Ruijassa ollut, mutta parin kokeilun jälkeen nyt on avattu myös kveeninkielinen lastentarha. - Kristian…

Bosnialaispoika Emirille sijaiskodin tarjonneen Hakalan perheen isä Tommi aikoo opetella bosniaa. Birgitta Rantalo on päättänyt antaa lapsilleen meänkielen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Korpilompololainen Birgitta Rantalo tahtoo lastensa oppivan meänkieltä, samalla hän yrittää pitää oman meänkielen taitonsa kunnossa. - Hakalan pe…

Tässä ohjelmassa saamme kesäisiä kirjavinkkejä, vaalisanastoa, vastauksia kuuntelijoiden kysymyksiin ja tuoreen pakinan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Ei kesää ilman kirjoja - kääntäjä Camilla Frostell antaa parhaat kirjavinkkinsä. - Maltan kieli ei ole uhanalainen, mutta silti melko pieni ja hyvinkin kiinnostava. Sarjamme pienist…

Esikoulu Skinnskattebergissä on viikottain yhteydessä helsinkiläiseen esikouluun. Malmössä Piia Tainio toimii kiertävänä äidinkielentukena kaupungin esikouluissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Viikon uudissana on kekeily. - Kielenhuoltajat vastaavat tuttuun tapaan kuuntelijoiden kysymyksiin. - Lingvisti Riitta-Liisa Valijärvi esit…

Esko Bokma 13 ja hänen veljensä Otte 15, näkevät sekä hyviä että huonoja puolia ehdotuksessa lisätä kansallisten vähemmistökielten opetusta. Äiti Anne arvelee, että sitä voi olla hankala järjestää. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kielipuolen aiheita: - Ilona Karppinen ja Anna Lind muuttivat Suomesta Skåneen opiskelemaan ja ovat jo alk…

Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto aloitti kielikurssin. Virtarannat-verkkosivusto kuvaa elämäntyötä kielitutkijana, Värmlannin suomalaismetsissä ja muualla. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto on aloittanut kielikurssin, jolla suomea taitamaton nuori voi vertaistensa joukossa opetella itäisen naapurim…

Musiikin avulla oppii helposti kieliä, ja sitä harrastetaan Norrtäljen suomenkielisessä muskarissa eli musiikkileikkikoulussa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Mitkä ovat valkoakaasian ja liljan toiset nimet? - Henriikka Leppäniemen unelmakoti oli vähällä jäädä vain unelmaksi kommunikaation puutteen vuoksi pankin kanssa. - Suomea kan…

Robottiromanssi on yksi suomen kieleen ilmestyneistä uusista robotti-alkuisista sanoista. Kun suomalainen on epäluuloisen omistushaluinen, hän on mustasukkainen, britti on silloin keltasukkainen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Uudissanojen tuntija kielenhuoltaja Riitta Korhonen puhuu uusista sanoista suomen kielessä. - Oulun seudul…

Elina Kangas on Kielineuvoston uusi meänkielen huoltaja. Hänet tapaat päivän ohjelmassa! Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. – Nivkh on jotain niin harvinaista kuin kieli ilman sukulaisia. – Kveenit ovat Pohjois-Norjan suomalaisjuurista väestöä. – Jumpata on uudissana, jonka Riitta Korhonen esittää. – Ampersandi on &-merkin hienompi nimi,…

Pohjoissaamessa ja meänkielessä on joitain samanlaisuuksia, niistä keskustelevat tänään Henrik Niva ja Karen-Ann Hurri. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kielipuolen muita aiheita: - Trelleborgissa suomen kielen oppilaiden määrä on tuplaantunut viime vuosina. - Funktionsvariation, "finska rycket" ja talentti ovat sanoja, joita kuuntelij…

Miksi sanotaan koivun hiirenkorvia ruotsiksi, kysyy kuulija. Musöron sopii hyvin, vastaavat kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Mössöron sen sijaan on asia erikseen, se voi viedä ajatukset feministiseen mirripipoon, jossa on pienet korvannypykät, tähdentää Tarja Larsson. Suomenruotsalaist…

Tietokirjailija Marjut Hjelt on koonnut kirjan loitsuista. Yliopiston opettaja Henriikka Leppäniemi miettii mitä hymiöt tekevät kielenkäytöllemme ja parisuhteille. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Suomalainen loitsuperinne on koottu Loitsujen kirjaan. Kansanmuusikko Anna Fält on tutkinut metsäsuomalaisten loitsuja. - Kielenhuoltajat …

Tänään opimme toivottamaan onnea romani chibiksi, kansainvälisen romanipäivän kunniaksi. Sitä vietetään 8.4. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Kielenhuoltajat selittävät ja selvittävät sanoja ja sanontoja kuten hurri, musta aukko/reikä, huitsin Nevada ja muita. - Onko puutarhassasi kontiainen vai maamyyrä? - Käymme Eskilstunassa, joss…

Aila Annala on vastannut Raamatun uudesta ruotsinnoksesta ja tehnyt suuren osan käännöstyöstä itse aramean, heprean ja kreikan kielistä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - NuBibeln on uusi käännös nimeltään: suomen taitonsa ansiosta Aila Annalan ei ollut vaikea ymmärtää, että imperatiivi voi olla kolmannessa persoonassa niin kuin raama…

Norrvallavägenin esikoulussa Eskilstunassa oli jo ennestään suomenkielisiä pedagogeja ja lapsia. Esikoulun avustava johtaja sai idean muuttaa koko toiminnan kaksikieliseksi ja niin tehtiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Esikoulun avustava johtaja Erja Malla kertoo muutosprosessista ja siitä mitä kaikkea se edellytti. - Malmöläinen…

Göteborgin Angeredin kaupunginosan suurimpiin kieliin kuuluvat suomi, ruotsi ja arabia. Yliopistossa työskentelevä Monica von Martens asuu itsekin Angeredissa. Hän on kiinnostunut kielten erilaisuuksista ja samanlaisuuksista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Göteborgin yliopiston ruotsin kielen laitoksella työskentelevä Monica von Ma…

Kissat kuuntelevat nimeään ja viestittävät keskenään ja ihmisten kanssa. Kuulijoilla ja pakinoija Henriikka Leppäniemellä on monia ajatuksia nimistä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Monet kuulijat ovat valinneet lastensa nimet niin, että sopivat sekä suomalaisen että ruotsalaisen suuhun. Toiset ovat antaneet lapsilleen ruotsalaisia …

Outi Oja tutkii uudessa kirjassaan huijauksia, plagiointeja ja luova lainaamista kirjallisuuden maailmassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Pentti Salmenranta puhuu lämpimikseen ja miettii, miksi ruotsalaiset puhuvat kylmikseen. - Heljä Uusitalon suurin haaste äidinkielenopettajana on oppilaiden hyvin eritasoiset kielitaidot. - Meän…

Viestinnän asiantuntija Anna Masanti on tutkinut nuorten ruotsinsuomalaisten naisten suhdetta nimeensä. Suomi on surullisen musiikin maa, Annika Lantto kysyy itseltään, että soiko molli vielä tänäänkin? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Anna Masanti sanoo, että suomalainen sukunimi Ruotsissa on merkittävä identiteetin rakennuspalikka,…

Kristiina Savola tutkii Tukholman yliopistolla kielikuvia poliitikkojen someviestinnässä, Heli Blomberg taas tietää, että viestittely savolaisen kanssa voi herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kielipuolen aiheita: - Politiikoille on tavallista puhua taistelusta tai sodasta jonkin asian puolesta …

Suomen kielen murteissa vilisee lumeen ja jäähän viittaavia sanoja. Ahkerasti käytetty v-sana taipuu moneen muotoon. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Kielenhuoltaja Tarja Larsson listaa erikoisia ja vähemmän erikoisia sanoja lumesta ja jäästä. Kirsi tarkoittaa routaa. - Kielipuolen uusi kolumnisti Maziar Farzin pureutuu vittu-sanaan,…

Ruotsin suomalaistaustaisten tavallisimmat nimet eivät kovin poikkea ruotsalaisten yleisimmista nimistä. Ruotsalainen urheiluselostaja venyttää usein lyhyttä vokaalia suomalaisen urheilijan nimessä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Ruotsissa elävien suomalaistaustaisten ihmisten tavallisimmat sukunimet ovat Johansson ja Andersson. Su…

Ruotsinsuomalaiset kirjoittavat paljon ja mielellään. Marja-Liisa Pynnönen on tutkinut juuri ruotsinsuomalaista kirjallisuutta. Yksi kaikista kirjoittavista suomalaistaustaisista on Seija Kankaanpää. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vuoden ruotsinsuomalainen sana -kilpailu on käynnissä: lähetä siis parhaat ehdotuksesi vuoden ruotsinsuo…